Kuinka paljon treeniä hermosto kestää?
Moni ajattelee, että palautuminen liittyy lähinnä lihaksiin: jos paikat eivät ole kipeät, voi treenata. Todellisuudessa hermosto on usein se rajoittava tekijä, joka väsyy eri tavalla kuin lihakset. Hermoston kuormitus ei näy samalla tavalla kuin lihaskipu. Se tuntuu enemmänkin yleisenä väsymyksenä, tehottomuutena tai “tuntumana”, että treeni ei kulje.
Mitä hermoston kuormitus oikeastaan tarkoittaa?
Kun puhutaan hermoston kuormituksesta, tarkoitetaan käytännössä sitä, kuinka paljon keho joutuu tekemään töitä tuottaakseen voimaa, nopeutta tai tehoa.
Esimerkiksi:
raskaat kyykyt ja maastavedot
maksimaaliset sprintit
räjähtävät hypyt
treeni lähelle failurea
Näissä keho ei kuormitu pelkästään lihastasolla, vaan myös hermosto joutuu “käskyttämään” lihaksia kovemmalla intensiteetillä. Kevyt hölkkä tai pumppityyppinen treeni ei rasita hermostoa samalla tavalla, vaikka se voi tuntua fyysisesti raskaalta.
Hermosto ei väsy samalla tavalla kuin lihakset
Tämä on tärkeä ymmärtää. Lihakset voivat tuntua palautuneilta 1–2 päivässä, mutta hermosto voi olla silti kuormittunut. Silloin tyypillisiä merkkejä ovat:
painot tuntuvat normaalia raskaammilta
räjähtävyys puuttuu
keskittyminen herpaantuu
treeni tuntuu “tahmealta” ilman selvää syytä
Tämä on usein se kohta, jossa moni yrittää vain puskea läpi, jolloin itseasiassa tekee tilanteesta pahemman.
Kuinka paljon kovaa treeniä mahtuu viikkoon?
Tähän ei ole yhtä tarkkaa lukua, mutta käytännössä suurimmalle osalle toimii yllättävän maltillinen määrä. Hyvä nyrkkisääntö:
2–4 selkeästi kovaa, hermostoa kuormittavaa treeniä viikossa
loput kevyempiä tai keskitehoisia
“Kova treeni” tarkoittaa tässä oikeasti kovaa:
raskaita perusliikkeitä isoilla painoilla
kovatehoisia vetoja tai sprinttejä
treeniä, jossa mennään lähelle maksimisuoritusta
Jos lähes jokainen treeni viikossa tuntuu tältä, kuormaa kertyy nopeasti liikaa.
Esimerkki: miksi “ihan hyvä treeni” voi olla ongelma
Tyypillinen tilanne:
ma: raskas alavartalo
ti: intervallijuoksu
ke: ylävartalo (kova)
to: “kevyt” treeni, joka muuttuu puolikovaksi
pe: koko keho (kova)
la: pitkä lenkki vähän liian kovaa
su: lepo
Yksikään treeni ei yksinään ole liikaa, mutta yhdessä ne muodostavat jatkuvan kuormituksen, josta hermosto ei oikein pääse palautumaan. Lopputuloksena suorituskyky junnaa, väsyttää enemmän kuin pitäisi ja motivaatio alkaa laskea.
Kevyet treenit eivät ole “turhia”
Yksi iso oivallus monelle on tämä: kaikki treeni ei ole kehittävää siksi, että se on kovaa. Kevyet treenit:
tukevat palautumista
mahdollistavat kovien treenien onnistumisen
pitävät kokonaiskuorman hallinnassa
Esimerkiksi kevyt liikkuvuustreeni, rauhallinen kävely tai todella kevyt aerobinen treeni voi tehdä enemmän hyvää kuin yksi “ihan ok” puolikova treeni lisää.
Arki kuormittaa hermostoa myös
Tämä unohtuu lähes aina. Hermosto ei erota, tuleeko kuormitus treenistä vai elämästä. Jos samaan aikaan:
työ on stressaavaa
uni jää vajaaksi
arki on kuormittavaa
niin treeniä pitää usein keventää, vaikka ohjelma näyttäisi paperilla hyvältä.
Mistä tietää, että kuormaa on liikaa?
Yksittäinen huono treeni ei tarkoita mitään, mutta jos nämä toistuvat, kannattaa reagoida:
useampi treeni putkeen tuntuu raskaalta
suorituskyky laskee
palautuminen kestää pidempään
motivaatio treeniin laskee selvästi
Usein ratkaisu ei ole “treenaa kovempaa”, vaan päinvastoin: vähennä kuormaa hetkeksi.
Lopuksi
Hermosto kestää yllättävän paljon, mutta ei jatkuvaa kovaa kuormitusta ilman vaihtelua. Useimmille toimivin malli ei ole maksimoida treenin määrää, vaan rytmittää sitä:
kovaa silloin kun tehdään kovaa
kevyttä silloin kun palaututaan
Kun tämä balanssi löytyy, treeni alkaa tuntua paremmalta ja kehitystä tapahtuu ilman jatkuvaa väsymystä.
Haluatko tietää lisää palautumisesta? Jos olet kiinnostunut psyykkisestä valmennuksesta, terveydestä ja näyttöön perustuvasta työskentelystä, tai harkitset uraa personal trainerina, IntensivePT:n koulutus tarjoaa työkalut tähän.