Metyleenisininen – Hyödyt, vaikutukset ja tutkimuskohteet 2/3
Luithan jo osan 1? Jos et, löydät sen täältä Tässä osiossa käydään läpi metyleenisinisen hyötyjä, vaikutuksia sekä tutkimuskohteita.
Metyleenisininen ja aivot – neuroprotektio, muisti ja kognitio
Viime vuosina tutkijat ovat kiinnostuneet voimakkaasti metyleenisinisen mahdollisuuksista neuroprotektiivisena aineena eli aivohermosoluja suojaavana yhdisteenä neurodegeneratiivisissa sairauksissa, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudissa. Kiinnostuksen taustalla ovat juuri vaikutukset mitokondrioihin, sillä monissa näistä sairauksista nähdään merkkejä mitokondrioiden toimintahäiriöstä, energiapulasta ja oksidatiivisesta stressistä aivosoluissa.
Parantamalla mitokondrioiden toimintaa ja vähentämällä vapaiden radikaalien muodostumista metyleenisininen saattaisi hidastaa tauteja ylläpitäviä haitallisia prosesseja. Eläinkokeissa onkin nähty, että metyleenisininen voi suojata hermosoluja ja säilyttää niiden toimintaa esimerkiksi aivohalvauksen, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin malleissa.
Alzheimerin tauti ja tau-proteiini
Erityisesti Alzheimerin taudin yhteydessä metyleenisinistä on tutkittu laajasti. Jo 2000-luvun alussa havaittiin, että se voi estää tau-proteiinin aggregoitumista, joka on yksi taudin keskeisistä mekanismeista.
Varhaisessa kliinisessä tutkimuksessa raportoitiin, että 138 mg:n päivittäinen annos paransi kohtalaisesti kognitiota lievää tai keskivaikeaa Alzheimeria sairastavilla potilailla. Nämä tulokset herättivät optimismia, mutta myöhemmät suuremmat tutkimukset ovat olleet vähemmän lupaavia. Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistussa vaiheen III tutkimuksessa ei havaittu merkitsevää eroa lumelääkkeeseen verrattuna, ja suuremmat annokset aiheuttivat enemmän haittavaikutuksia.
Tutkimus kuitenkin jatkuu, sillä on mahdollista, että metyleenisininen toimii paremmin varhaisessa sairausvaiheessa tai tietyillä potilasryhmillä.
Parkinson ja kognitiivinen suorituskyky
Parkinsonin taudin osalta näyttö on toistaiseksi lähinnä prekliinistä. Eläinmalleissa pienet metyleenisininen-annokset ovat suojanneet dopamiinisoluja ja lievittäneet motorisia oireita, todennäköisesti mitokondrioiden toiminnan paranemisen ja neuroinflammatoristen prosessien vähenemisen kautta.
Myös yleisenä kognitiota tukevana aineena metyleenisininen on herättänyt kiinnostusta. Pienessä tutkimuksessa PTSD-potilailla havaittiin, että päivittäinen annos paransi kognitiivista toimintaa ja muistiprosessointia, ja myös terveillä koehenkilöillä on viitteitä lyhytkestoisen muistin paranemisesta. Näyttö on kuitenkin vielä rajallista.
Metyleenisininen ja mielenterveys – masennus ja ahdistus
Voisiko vanha väriaine auttaa masennukseen? Vaikka ajatus voi kuulostaa yllättävältä, on olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että metyleenisinisellä voi olla psyykenlääkkeen kaltaisia vaikutuksia.
Metyleenisininen vaikuttaa aivojen NO-cGMP-järjestelmään estämällä typpioksidin tuotantoa, ja liiallinen typpioksidi on yhdistetty masennukseen. Lisäksi se on heikko MAO-A:n estäjä, mikä voi nostaa serotoniinin ja noradrenaliinin tasoja. Tämä vaikutus on kuitenkin kaksiteräinen miekka, sillä väärissä yhdistelmissä se voi johtaa serotoniinioireyhtymään.
Pienissä kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että metyleenisininen voi parantaa masennus- ja ahdistusoireita esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla potilailla. Lisäksi on viitteitä siitä, että se voi helpottaa ahdistusta ja tukea psykoterapian vaikutuksia, mutta tutkimus on edelleen varhaisessa vaiheessa.
Antimikrobinen vaikutus – bakteerit, virukset ja malaria
Metyleenisinisellä on pitkä historia antimikrobisena aineena, ja sitä käytettiin jo ennen monia nykyaikaisia antibiootteja. Se oli yksi ensimmäisistä malariaan käytetyistä lääkkeistä, ja nykyään kiinnostus on herännyt uudelleen erityisesti lääkeresistenssin vuoksi.
Tutkimukset viittaavat siihen, että metyleenisininen voi tappaa bakteereja, viruksia ja sieniä. Erityisen tehokas se on fotodynaamisessa terapiassa, jossa valo aktivoi sen tuottamaan reaktiivisia happiyhdisteitä, jotka tuhoavat mikro-organismeja.
Sitä on tutkittu muun muassa:
malariaan (myös resistentteihin kantoihin)
haavojen ja ihoinfektioiden hoitoon
virusten inaktivointiin veriplasmassa
COVID-19:n yhteydessä metyleenisinistä on tutkittu antiviraalisena ja anti-inflammatorisena aineena, mutta tulokset ovat vielä alustavia.
Antioksidantti ja anti-aging – vaikutukset solutasolla
Metyleenisininen toimii antioksidanttina ja vähentää reaktiivisten happiyhdisteiden muodostumista mitokondrioissa. Tämä on keskeistä, koska oksidatiivinen stressi liittyy vahvasti ikääntymiseen.
Laboratoriotutkimuksissa metyleenisininen on:
parantanut solujen elinikää
vähentänyt vanhenemisen merkkejä
lisännyt kollageenin ja elastiinin tuotantoa
Myös ihomalleissa on havaittu, että se voi parantaa ihon rakennetta ja nopeuttaa haavojen paranemista. Näiden tulosten perusteella sitä tutkitaan myös kosmetiikassa ja ihonhoidossa.
On kuitenkin tärkeää huomata, että suurin osa tutkimuksesta on tehty solu- ja eläinmalleissa, eikä vaikutuksia ihmisillä vielä tunneta riittävästi.
Metyleenisininen ja krooninen väsymys
Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) on yhdistetty mitokondrioiden toimintahäiriöihin ja heikentyneeseen energiantuotantoon. Koska metyleenisininen voi tukea mitokondrioiden toimintaa ja vähentää oksidatiivista stressiä, sen on ehdotettu voivan auttaa myös tässä yhteydessä.
Tällä hetkellä näyttö perustuu kuitenkin lähinnä hypoteeseihin ja yksittäisiin tapauskuvauksiin, eikä kontrolloituja tutkimuksia ole juuri saatavilla. Siksi käyttö kroonisen väsymyksen hoidossa on edelleen kokeellista.
Yhteenveto
Kokonaisuutena metyleenisininen on monivaikutteinen yhdiste, jolla on potentiaalia:
suojata aivoja
tukea mielialaa
toimia antimikrobisena aineena
vähentää oksidatiivista stressiä
Samalla on tärkeää muistaa, että vahva kliininen näyttö puuttuu vielä monilta alueilta, ja tutkimus on edelleen kesken.
