Liikunnan harrastamisen vaikeudesta

Liikunnan harrastamisen hyödyllisyys ja välttämättömyys ei pitäisi olla kenellekään uutinen. Kaikki tietävät kuinka paljon hyötyä säännöllisestä liikkumisesta on. Useimmat ovat myös tietoisia siitä, kuinka tuhoisaa liikkumattomuus kehollemme on. Silti läheskään kaikki eivät liiku, tai ainakaan liikunta ei ole riittävän säännöllistä ja tehokasta.

Liikunta maksaa aikaa ja rahaa. Ne meistä joiden elämään liikunta kuuluu, eivät aina voi käsittää sitä kuinka vaikeaa omiin tapoihin on sovittaa uutta. Mutta kaikki meistä ovat kiireisiä, eikä liikaa rahaa ole kuin harvoilla. Jokainen uusi asia pitäisi saada sovitettua johonkin kalenterissa, ja löytää varat uusien kustannuksien maksamiseen. 

Ja kustannuksia riittää. Pitäisi omistaa liikuntaan sopivat vaatteet ja varusteet, maksaa salijäsenyydestä tai pelivuoroista tai uimahallista tai kiipeilyseinästä. Ja kun liikunnan aloittaa tyhjästä, kaikki se valintojen määrä on tukahduttavaa: Mikä on oikea laji? Alanko käydä salilla, aloitanko juoksun, menenkö ohjatulle jumpalle, lämmitänkö uudelleen kouluaikojen jalkapalloharrastuksen? Yksi jumppaohjaaja kehuu yhtä tapaa, naistenlehti toista ja lääkäri käskee liikkumaan monipuolisesti. Ja kaveri sanoi että tee sitä mistä pidät. Mitä jos ei pidä mistään?

Kun laji on saatu valittua alkaa rahanmeno. Urheiluliikkeillä on hyllyt täynnä erilaisia teknisiä vaatteita, kompressiosukkia, proteiinipatukoita ja latausjuomia. Ja jos monipuolisuuden nimissä haluaa alkaa sekä käydä salilla että juosta, ei samalla teknisellä paidalla voi molempia tehdä, eihän?

Jo ennen kuin liikkumaan edes pääsee pitää uuvuttaa itsensä valinnoilla. Eikä ahdistus helpota kun pääsee liikkumaan. Käytänkö vapaita painoja vai laitteita? Juoksenko kaupungissa vai metsässä? Teenkö koko kehon treenejä vai ositanko eri kehonosat eri päiville? Menenkö Body Pumpiin vai Zumbaan? Juoksenko pitkää matkaa vai spurtteja? Lyhyitä raskaita sarjoja vai pitkiä kevyitä? Millä syketaajuudella? Venytelläänkö ennen vai jälkeen? Pitääkö alkaa käymään hierojallakin? Osteopaatilla? Jäsenkorjaajalla? Heraa vai soijaa? 

Aikalisä.

Liikunta ei ole monimutkaista. Ainakin kolmesataatuhatta vuotta lajimme on liikkunut vallan mainiosti, osaamatta edes kysyä näitä kysymyksiä. Liikunta on yksinkertaista. 

Tämä valinta-ahdistus on syntynyt huippu-urheilun ja markkinakoneiston myötä. Huippu-urheilussa on jo vuosikymmenten ajan hiottu sadasosia ajoista ja tiristetty grammoja suorituksiin. Ja ihminen on tehnyt sitä, minkä se osaa paremmin kuin yksikään muu eläin: olemme kehittäneet työkaluja ja uusia toimintatapoja, joilla parantaa urheilusuorituksiamme.

Markkinakoneisto on toiminut kuten sen kuuluukin: uuden innovaation kehityskustannuksien kuolettaminen ja voiton tekeminen vain huippu-urheilijoille markkinoimalla on hankalaa. Mutta jos tuote saadaan markkinoitua tavalliselle kuluttajalle ja tuotantomäärät suuriksi, on toimintaa helpompi kasvattaa. Tämä ei ole häikäilemätöntä tai vilpillistä, se on markkinatalouden lakien mukaista. Mutta se ei palvele kovin hyvin liikuntaharrastusta aloittavaa tavallista ihmistä.

Jos haluaa parantaa terveyttään tai päästä myyttiseen "hyvään kuntoon", ei tarvita kompressiosukkia tai joka lihakselle ositettua treeniohjelmaa. Terveyden kannalta parasta liikettä on jatkuva, päivittäinen, matalatasoinen liikunta yhdistettynä ajoittaiseen ponnisteluun. Kompressiosukilla saa tiristettyä lisäkilometrejä pitkiin lenkkeihin ja bodausmestarin opeilla saa itselleen rakennettua visuaalisesti upean vartalon. Mutta suurimmalle osalle ihmisistä riittäisi hyötyliikunnan maksimointi, liikkuvuusharjoittelun sisällyttäminen arkeen ja ajoittainen pinnistely, joko jotain painavaa nostellen tai vaikka ylämäkeen juosten. 

Pitää kuitenkin muistaa ettei yksinkertainen ole välttämättä helppoa. Liikkumisen mekaniikan pitää olla kunnossa. Niinkin perustavanlaatuinen ihmisen toiminta kuin kävely ei välttämättä ole kaikilla biomekaanisesti tehokasta, puhumattakaan vaativimmista toiminnoista kuten juoksemisesta, nostamisesta tai hyppimisestä. Jos liikumme pitkiä aikoja kehomme mekaniikkaa vastaan, saattaa liikkumisen lisääminen pahentaa jo olemassa olevia vaivoja ja estää sen vähänkin liikkumisen.

Sitä varten on ammattilaisia, henkilökohtaisia valmentajia, joilta saa apua liikkumisen opettelussa. Personal trainerin ohjauksessa on mahdollistaa opettaa itselleen turvallisia tekniikoita liikkua. Kun tekniikka on kunnossa, ei laitteiden, varusteiden tai metodien tarvitse olla monimutkaisia. Juokse, kävele, hyppää, kiipeä, nosta, heitä. Aseta kehosi uuteen geometriseen muotoon aina parinkymmenen minuutin välein. Koita maksimoida päivittäinen liikkuminen minimoimalla ulkoisen voiman käyttö. 

Liiku.


Blogitekstin on kirjoittanut kansainvälinen personal trainer ja IntensivePT:n kahvakuulaopettaja Jarno Tuominen.

Treeni, TyöAnnu Keskisaari