Miksi kehopuhe voi heikentää liikuntamotivaatiota? Näkökulma kehoneutraaliin valmennukseen
Kesän lähestyessä liikunta- ja hyvinvointialalla toistuvat tutut teemat. Keskustelu keskittyy usein rantakuntoon, rasvanpolttoon ja siihen, miltä kehon tulisi näyttää lomakauden alkaessa. Vaikka ulkonäköön liittyvät tavoitteet ovat täysin sallittuja, tutkimuskirjallisuudessa on viime vuosina alettu tarkastella yhä enemmän sitä, millaisia vaikutuksia jatkuvalla kehopuheella voi olla ihmisten hyvinvointiin, liikuntasuhteeseen ja motivaatioon.
Voimakas keskittyminen ulkonäköön voi lisätä kehotyytymättömyyttä, liikuntaan liittyvää stressiä ja epäonnistumisen kokemuksia. Kun harjoittelun ensisijainen tavoite on kehon muuttaminen tietynlaiseksi, motivaatio on usein riippuvainen siitä, kuinka nopeasti muutoksia nähdään peilissä tai vaa'alla.
Mitä kehoneutraalius tarkoittaa?
Kehoneutraalius ei tarkoita sitä, että omasta kehosta pitäisi pitää joka päivä tai että ulkonäöllä ei olisi mitään merkitystä. Sen sijaan kehoneutraali ajattelu perustuu näkemykseen, jonka mukaan ihmisen arvo ei määräydy kehon ulkonäön perusteella. Huomio pyritään siirtämään siihen, mitä keho mahdollistaa, eikä siihen, miltä se näyttää. Harjoittelun tavoitteita voivat olla esimerkiksi:
voimatasojen kehittäminen
parempi toimintakyky
liikkuvuuden lisääminen
arjessa jaksaminen
terveydelle tärkeiden liikuntatottumusten rakentaminen
Tällaiset tavoitteet ovat usein myös paremmin ihmisen omassa hallinnassa kuin ulkonäköön liittyvät tavoitteet.
Yhteys liikuntamotivaatioon
Sisäinen motivaatio ennustaa pitkäjänteisempää liikunnan harrastamista kuin ulkoiset motivaatiotekijät. Kun liikuntaa tehdään hyvinvoinnin, oppimisen, nautinnon tai toimintakyvyn vuoksi, harjoittelu jatkuu todennäköisemmin myös silloin, kun tulokset eivät näy välittömästi ulospäin. Vastaavasti pelkästään ulkonäköön perustuvat tavoitteet näyttävät olevan yhteydessä suurempaan harjoittelun lopettamisen riskiin silloin, kun odotukset eivät täyty riittävän nopeasti.
Tämä ei tarkoita, että ulkonäköön liittyvät tavoitteet olisivat vääriä. Kyse on pikemminkin siitä, että niiden rinnalle kannattaa rakentaa tavoitteita, jotka eivät ole täysin riippuvaisia peilikuvasta.
Kesän kynnyksellä
Kesä ei muuta ihmisen terveyttä, toimintakykyä tai arvoa yhdessä yössä. Silti moni kokee keväällä tavallista enemmän painetta muuttaa itseään nopeasti. Pitkäjänteiset elämäntapamuutokset syntyvät harvoin kiireestä tai tyytymättömyydestä. Ne syntyvät useammin silloin, kun liikunta ja terveelliset valinnat nähdään osana omaa hyvinvointia eikä keinona korjata jotakin itsessä. Kehoneutraali valmennus ei tarkoita tavoitteettomuutta. Päinvastoin. Se tarkoittaa tavoitteiden rakentamista sellaiselle perustalle, joka kestää myös kesän jälkeen. Voi olla merkityksellistä pohtia, miten hyvin keho jaksaa kantaa läpi arjen, harrastusten ja elämän vielä vuosienkin päästä.