Mitä personal trainer saa ja ei saa tehdä? - Tunnista oman osaamisesi rajat

Personal trainerin työssä kohdataan hyvin erilaisia asiakkaita. Yksi haluaa lisää voimaa, toinen pudottaa painoa ja kolmas aloittaa liikunnan pitkän tauon jälkeen. Vastaan voi tulla myös kipuja, vammoja, sairauksia, syömiseen liittyviä haasteita tai muita tilanteita, joissa valmentajan oman osaamisen rajat tulevat vastaan.

Hyvä personal trainer ei ole ammattilainen siksi, että hänellä olisi vastaus kaikkeen. Ammattitaitoa on myös tunnistaa, milloin oma osaaminen riittää ja milloin asiakas kannattaa ohjata esimerkiksi lääkärin, fysioterapeutin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

Mikä kuuluu personal trainerin osaamisalueeseen?

Personal trainer on liikunnan ja harjoittelun ammattilainen. Työn keskiössä ovat asiakkaan turvallisen ja tavoitteellisen harjoittelun suunnittelu, ohjaaminen ja seuranta.

PT voi esimerkiksi:

  • kartoittaa asiakkaan tavoitteita, liikuntatottumuksia ja harjoittelutaustaa

  • suunnitella asiakkaalle yksilöllisen harjoitusohjelman

  • ohjata voimaharjoittelua, kestävyysharjoittelua ja liikkuvuusharjoittelua

  • opettaa harjoitusten suoritustekniikoita

  • seurata harjoittelun etenemistä ja muokata ohjelmaa tarpeen mukaan

  • tukea asiakkaan motivaatiota ja käyttäytymisen muutosta

  • antaa yleistä terveyttä edistävää liikunta- ja ravitsemusohjausta.

Asiakkaan tarpeet määrittävät pitkälti sen, millaista osaamista valmentaja työssään tarvitsee.

PT ei diagnosoi vammoja tai sairauksia

Asiakas saattaa kertoa PT:lle esimerkiksi polvikivusta, selkävaivasta tai olkapään oireilusta ja kysyä: “Mikä tässä on vikana?” Personal trainer voi havainnoida, millaisissa tilanteissa oireita esiintyy ja mukauttaa harjoittelua asiakkaan tilanteeseen. PT:n tehtävänä ei kuitenkaan ole tehdä lääketieteellistä diagnoosia.

Valmentajan kannattaa välttää esimerkiksi päätelmiä siitä, että asiakkaalla on tietty kudosvaurio, sairaus tai muu lääketieteellinen ongelma, ellei hänellä ole erillistä terveydenhuollon ammattipätevyyttä, jonka puitteissa tällaisen arvion tekeminen kuuluu hänen työhönsä.

Jos asiakkaalla on uusi, voimakas, pitkittynyt tai muuten huolta herättävä oire, oikea ratkaisu voi olla ohjata hänet terveydenhuollon ammattilaiselle ennen harjoittelun jatkamista tai sen rinnalla.

Entä jos asiakkaalla on sairaus?

Sairaus ei automaattisesti tarkoita, ettei asiakas voisi harjoitella personal trainerin kanssa. Liikunta on tärkeä osa monien pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. PT:n täytyy kuitenkin tunnistaa oman osaamisensa rajat.

Asiakkaalla voi olla esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaus, diabetes, tuki- ja liikuntaelimistön sairaus tai muu terveydentila, joka vaikuttaa harjoittelun suunnitteluun. Tällaisessa tilanteessa valmentajan tehtävänä ei ole hoitaa sairautta. PT voi suunnitella ja ohjata liikuntaa oman osaamisensa puitteissa sekä tarvittaessa tehdä yhteistyötä asiakkaan hoidosta vastaavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Jos et tiedä, miten asiakkaan terveydentila vaikuttaa turvalliseen harjoitteluun, älä arvaa.

Mitä PT voi tehdä ravitsemuksen suhteen?

Ravitsemus on tärkeä osa hyvinvointia, palautumista ja suorituskykyä, joten se tulee luonnollisesti vastaan myös personal trainerin työssä. PT voi antaa asiakkaalle yleistä, näyttöön perustuvaa ravitsemusohjausta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi keskustelua:

  • säännöllisestä ateriarytmistä

  • kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöstä

  • riittävästä proteiinin saannista

  • hiilihydraattien merkityksestä harjoittelussa

  • rasvan laadusta

  • riittävästä energian ja nesteen saannista

  • ravitsemuksen ja palautumisen yhteydestä.

On kuitenkin eri asia antaa terveyttä edistävää ravitsemusohjausta kuin hoitaa ravitsemuksen avulla sairautta. Esimerkiksi monimutkaiset sairaudet, merkittävät ruoansulatuskanavan oireet, syömishäiriöt ja muut kliinistä ravitsemushoitoa vaativat tilanteet kuuluvat asianmukaisesti koulutetulle terveydenhuollon ammattilaiselle.

PT ei ole psykologi tai terapeutti

Valmennuksessa puhutaan usein myös asioista, jotka eivät liity suoraan harjoitusohjelmaan. Asiakas saattaa kertoa stressistä, heikosta motivaatiosta, haastavasta kehosuhteesta tai vaikeasta elämäntilanteesta. Hyvään valmennukseen kuuluu asiakkaan kuunteleminen ja kokonaiselämäntilanteen huomioiminen.

Personal trainer voi hyödyntää esimerkiksi tavoitteenasettelua, motivoivaa keskustelua ja käyttäytymisen muutosta tukevia menetelmiä.

Valmennus ei kuitenkaan korvaa mielenterveyden hoitoa. Jos asiakkaan tilanteessa nousee esiin asioita, jotka vaativat psykologista tai psykiatrista hoitoa, PT tehtävänä on tunnistaa oman roolinsa raja ja kannustaa asiakasta hakemaan asianmukaista apua.

Milloin asiakas kannattaa ohjata toiselle ammattilaiselle?

Kaikkia mahdollisia tilanteita ei voi opetella etukäteen. Hyvä nyrkkisääntö on kysyä itseltään: Onko minulla riittävä koulutus ja osaaminen tämän asian turvalliseen käsittelyyn? Jos vastaus on ei tai et ole siitä varma, asiakkaan ohjaaminen eteenpäin on vastuullinen ratkaisu.

Tilanteesta riippuen sopiva ammattilainen voi olla esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti tai mielenterveyden ammattilainen. Eteenpäin ohjaaminen ei myöskään tarkoita, että PT ja asiakkaan yhteistyön pitäisi päättyä. Usein paras ratkaisu on moniammatillinen yhteistyö, jossa jokainen ammattilainen vastaa oman osaamisalueensa asioista.