Onko rasva elimistölle haitallista?

Vaikka usein kuuleekin, että kaikki rasva on pahasta, on rasvoilla merkittävä rooli ihmiskehon toiminnassa. Rasvat toimivat energianlähteenä, solukalvojen rakenneosina sekä auttavat rasvaliukoisia vitamiineja imeytymään. Lisäksi rasvat osallistuvat moniin fysiologisiin prosesseihin, kuten tulehdusreaktioiden säätelyyn ja hormonien toimintaan.

Rasvat ovatkin tärkeä osa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota, eikä niiden päivittäisen saannin tulisi olla < 1 g/kg, jottei esimerkiksi hormonitoiminta kärsi. Kuitenkin rasvojen laatuun tulisi kiinnittää huomiota ja tyydyttyneitä rasvoja tulisi olla ruokavaliossa enintään 1/3 kokonaisrasvoista.

Elimistö tarvitsee toimiakseen rasvoja

Varsinkin tyydyttymätön rasva eli ns. pehmeä rasva edistää sydänterveyttä ja aivojen toimintaa. Lisäksi osa rasvoista, kuten omega-3- ja omega-6-rasvahapot, ovat ihmiselle välttämättömiä ja niitä on saatava päivittäin ruokavaliosta. Pehmeää rasvaa sisältäviä ruoka-aineita, kuten kasviöljyjä, niistä valmistettuja margariineja, kalaa, pähkinöitä ja siemeniä olisi hyvä sisällyttää jokapäiväiseen ruokavalioon.

Rasvojen laadulla on merkitystä

Varsinkin tyydyttyneen rasvan eli kovan eläinrasvan sekä transrasvojen saantiin tulisi kiinnittää huomiota. Liiallinen tyydyttyneiden rasvojen saanti lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tyydyttyneitä rasvoja, joita on esimerkiksi rasvaisissa liha- ja maitotuotteissa sekä voissa, sekä transrasvoja, joita esiintyy esim. prosessoiduissa tuotteissa, tulisi olla ruokavaliossa vain satunnaisesti. Lisäksi koska rasvoista saadaan paljon energiaa, voi niiden liiallinen nauttiminen myös vaikuttaa painoon.

Välillä on myös osattava lukea pakkausmerkintöjä

Kasvipohjainen elintarvike ei välttämättä aina kuitenkaan sisällä pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa. Esimerkiksi kookosöljy sisältää pääasiassa tyydyttynyttä rasvaa. Lisäksi monissa kasvipohjaisissa kermoissa ja juustoissa käytetään tyydyttynyttä rasvaa, joka on peräisin trooppisista kasviöljyistä, kuten palmuöljystä.

Lähteet:

Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Helsinki: Kansanterveyslaitos, ravitsemusyksikkö. www.fineli.fi

Terve Urheilija. Energiaravintoaineet. https://terveurheilija.fi/urheilijan-ravitsemus/ravintoaineet/

Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä Ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. (5. painos). www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja--ja-ammattilaismateriaali/julkaisut