Liikunnan vaikutukset mielenterveyteen
Liikunnan hyödyt yhdistetään usein parempaan kuntoon, vahvempiin lihaksiin ja kehonkoostumuksen muutoksiin. Liikkumisen vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu fyysiseen terveyteen. Säännöllinen liikunta voi tukea myös psyykkistä hyvinvointia, mielialaa, stressinhallintaa ja unen laatua.
Liikuntaa ei silti kannata nähdä ihmelääkkeenä kaikkiin mielenterveyden haasteisiin. Sen sijaan se on yksi käytännöllinen keino tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Liikunta ja mieliala
Moni tunnistaa kokemuksen siitä, että olo on harjoituksen jälkeen parempi kuin ennen sitä. Liikunta vaikuttaa useisiin elimistön ja aivojen toimintoihin, jotka liittyvät mielialan säätelyyn. Samalla harjoittelu voi tarjota tauon arjen huolista ja suunnata huomion hetkeksi johonkin konkreettiseen tekemiseen.
Säännöllisen liikunnan on havaittu olevan yhteydessä vähäisempiin masennus- ja ahdistusoireisiin. Liikuntaa voidaan myös hyödyntää osana niiden hoitoa, mutta vakavissa tai pitkittyneissä oireissa se ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tarjoamaa hoitoa.
Liikunta voi auttaa stressinhallinnassa
Stressi kuuluu normaaliin elämään, eikä kaikkea stressiä tarvitse yrittää poistaa. Ongelmaksi se muodostuu erityisesti silloin, kun kuormitusta kertyy jatkuvasti enemmän kuin siitä ehditään palautua.
Liikunta voi tarjota vastapainoa työpäivälle, opiskelulle ja muulle kuormitukselle. Harjoittelun aikana huomio siirtyy usein pois stressiä aiheuttavista asioista, ja säännöllinen liikkuminen voi tukea stressinhallintaa pitkällä aikavälillä.
On kuitenkin hyvä muistaa, että myös harjoittelu on keholle kuormitusta. Jos elämäntilanne on jo erittäin kuormittava, kovien harjoitusten lisääminen ei välttämättä ole paras ratkaisu. Joskus kevyt kävelylenkki voi palvella hyvinvointia paremmin kuin erittäin raskas treeni.
Parempi uni tukee myös mieltä
Uni ja mielenterveys liittyvät vahvasti toisiinsa. Riittämätön uni voi vaikuttaa mielialaan, keskittymiseen, jaksamiseen ja stressinsietokykyyn. Säännöllinen liikunta puolestaan voi tukea unen laatua ja helpottaa riittävän unirytmin ylläpitämistä. Liikunnan vaikutukset voivat siis kulkea useaa reittiä.
Kun uni paranee, myös arjessa jaksaminen voi helpottua. Kun energiaa on enemmän, liikkuminen tuntuu helpommalta. Näin positiivinen kierre voi vahvistaa itseään.
Onnistumisen kokemuksilla on merkitystä
Liikunnan psyykkiset hyödyt eivät synny pelkästään siitä, mitä kehossa tapahtuu harjoituksen aikana. Harjoittelu tarjoaa myös mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Ensimmäinen punnerrus, uusi ennätys kuntosalilla tai ensimmäinen viiden kilometrin juoksulenkki voivat konkretisoida oman kehityksen tavalla, jonka huomaa helposti. Tämä voi vahvistaa kokemusta omasta pystyvyydestä: minä pystyn oppimaan, kehittymään ja saavuttamaan asioita.
Personal trainerin näkökulmasta tämä on tärkeää. Harjoittelun tavoitteiden ei tarvitse aina liittyä painoon tai ulkonäköön. Suorituskykyyn liittyvät tavoitteet voivat tarjota asiakkaalle aivan erilaisia onnistumisen kokemuksia.
Sosiaalinen puoli jää helposti huomioimatta
Liikunta voi olla myös sosiaalista toimintaa. Ryhmäliikunta, joukkueurheilu, lenkkeily ystävän kanssa tai harjoittelu tutussa kuntosaliympäristössä voivat lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden tunnetta.
Kaikki eivät kuitenkaan kaipaa liikunnalta sosiaalisuutta. Toiselle yksin tehty lenkki voi olla päivän tärkeä oma hetki. Oleellista on löytää liikuntamuoto, joka sopii henkilölle itselleen.
Enemmän ei aina ole parempi
Jos liikunta tukee mielenterveyttä, tarkoittaako se, että mahdollisimman suuri määrä liikuntaa olisi paras? Ei.
Liiallinen harjoittelu yhdistettynä riittämättömään palautumiseen voi lisätä väsymystä, heikentää unta ja tehdä harjoittelusta uuden stressitekijän. Myös suhde liikuntaan voi muuttua ongelmalliseksi, jos jokainen väliin jäänyt harjoitus aiheuttaa voimakasta syyllisyyttä tai liikunnasta tulee pakonomaista. Hyvä harjoittelu tukee muuta elämää, mutta sen ei pitäisi hallita sitä.
Millainen liikunta on parasta mielenterveydelle?
Yhtä kaikille parasta liikuntamuotoa ei ole. Voimaharjoittelu, kävely, juoksu, pyöräily, uinti, ryhmäliikunta ja monet muut liikuntamuodot voivat tukea hyvinvointia.
Käytännössä yksi tärkeimmistä tekijöistä on säännöllisyys. Jos henkilö vihaa juoksemista, täydellisesti suunnitellusta juoksuohjelmasta ei välttämättä ole paljon hyötyä. Liikuntamuodon pitäisi olla sellainen, jota pystyy ja haluaa tehdä riittävän säännöllisesti.
Myös pienellä määrällä liikuntaa voi olla merkitystä. Kaiken ei tarvitse olla tunnin mittainen tehokas harjoitus. Kävely, lyhyt kuntosaliharjoitus tai muu arkinen liikkuminen on parempi kuin ajatus siitä, että liikunta kannattaa tehdä vain silloin, kun sen pystyy tekemään "täydellisesti".
Personal trainerin tehtävä ei ole toimia terapeuttina
Valmentajan on hyvä ymmärtää liikunnan ja mielenterveyden yhteys, mutta samalla tunnistaa oman osaamisensa rajat. Personal trainer voi auttaa asiakasta rakentamaan sopivan harjoittelurutiinin, löytämään mielekkäitä tapoja liikkua ja huomioimaan palautumisen osana kokonaisuutta.
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointi tai hoitaminen ei kuitenkaan kuulu personal trainerin tehtäviin. Hyvä ammattilainen tunnistaa, milloin asiakkaan tarpeet ylittävät oman osaamisalueen ja milloin asiakas kannattaa ohjata terveydenhuollon ammattilaiselle.
Haluatko oppia lisää Personal Trainerin työstä, harjoittelusta ja psyykkisestä valmentamisesta? IntenviePT:n PT-koulutuksessa pääset perehtymään näihin kaikkiin aiheisiin syvällisemmin. Lue lisää ja varaa paikkasi!
