Voiko valmennus todella korjata kortisolitasot?

Sosiaalinen media on täynnä lupauksia, joissa valmennuksen väitetään korjaavan kortisolitasot, tasapainottavan hormonitoiminnan tai poistavan niin sanotun stressivatsan. Jos väsymys, painonnousu tai palautumisen ongelmat johtuvat korkeasta kortisolista, ratkaisu vaikuttaa yksinkertaiselta. Tarvitaan vain oikeanlainen valmennus.

Todellisuudessa asia on huomattavasti monimutkaisempi. Ensimmäinen ongelma on se, että harva osaa tarkasti määritellä, mitä kortisolitasojen korjaamisella edes tarkoitetaan.

Mikä kortisoli oikeastaan on?

Kortisoli on lisämunuaisen tuottama hormoni, jolla on keskeinen rooli elimistön normaalissa toiminnassa. Se osallistuu muun muassa:

• energiantuotannon säätelyyn

• verensokerin ylläpitämiseen

• immuunijärjestelmän toimintaan

• verenpaineen säätelyyn

• fyysiseen ja psyykkiseen stressivasteeseen

Ilman kortisolia ihminen ei voisi selviytyä normaalista arjesta. Tästä syystä kortisolia ei pitäisi nähdä hyvänä tai pahana hormonina. Kyse on välttämättömästä osasta ihmisen fysiologiaa.

Korkea kortisoli ei automaattisesti tarkoita ongelmaa

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä liittyy ajatukseen, että korkea kortisoli olisi aina haitallista, sillä kortisolitasot vaihtelevat jatkuvasti vuorokauden aikana. Terveellä ihmisellä kortisoli on yleensä korkeimmillaan aamulla pian heräämisen jälkeen. Päivän aikana tasot laskevat asteittain kohti iltaa.

Myös liikunta nostaa kortisolitasoja. Voimaharjoitus, intervalliharjoittelu ja kestävyysharjoittelu voivat kaikki nostaa kortisolia merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että harjoittelu olisi haitallista. Päinvastoin kyse on normaalista sopeutumisreaktiosta.

Mistä ajatus "kortisoliongelmasta" tulee?

Monet oireet yhdistetään nykyään korkeaan kortisoliin. Näitä ovat esimerkiksi:

• vatsan alueelle kertyvä rasva

• väsymys

• univaikeudet

• heikko palautuminen

• makeanhimo

• painonhallinnan vaikeudet

Ongelma on, että samat oireet voivat johtua lukuisista muistakin tekijöistä. Taustalla voi olla liian vähäinen uni, energianpuute, vähäinen liikunta, ylikuormittava harjoittelu, psykologinen stressi, sairaudet tai yksinkertaisesti epäsäännöllinen elämärytmi. Pelkkien oireiden perusteella ei voida päätellä, että henkilöllä olisi poikkeavat kortisolitasot.

Voiko kortisolia mitata luotettavasti?

Monissa hyvinvointipalveluissa tarjotaan erilaisia sylki-, veri- tai virtsatestejä kortisolitasojen mittaamiseen. Yksittäinen mittaus kertoo kuitenkin hyvin vähän. Kortisoli vaihtelee luonnostaan vuorokaudenajan, unen, ravitsemuksen, liikunnan, stressin ja jopa mittauspäivän tapahtumien mukaan. Tämän vuoksi yhden mittaustuloksen perusteella ei voida yleensä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä henkilön terveydestä.

Todelliset kortisoliin liittyvät sairaudet, kuten Cushingin oireyhtymä tai lisämunuaisten vajaatoiminta, ovat lääketieteellisiä diagnooseja, joiden tutkiminen vaatii huomattavasti enemmän kuin yhden hyvinvointitestin.

Voiko valmennus vaikuttaa kortisolitasoihin?

Kyllä voi. Mutta ei yleensä sillä tavalla kuin markkinoinnissa annetaan ymmärtää.

Jos henkilö nukkuu vähän, kokee jatkuvaa stressiä, syö liian vähän, liikkuu liian vähän tai harjoittelee enemmän kuin palautuu, elämäntapamuutokset voivat vaikuttaa stressijärjestelmän toimintaan merkittävästi.

Esimerkiksi:

• unen laadun parantaminen

• säännöllinen liikunta

• riittävä energiansaanti

• palautumisen huomioiminen

• stressinhallintataidot

voivat kaikki vaikuttaa elimistön hormonitoimintaan ja stressivasteisiin. Tällöin valmennus ei kuitenkaan korjaa yhtä hormonia. Se auttaa muuttamaan käyttäytymistä ja elämäntapoja, joiden seurauksena myös fysiologia muuttuu.

Miksi "kortisolin korjaaminen" on ongelmallinen lupaus?

Ajatus kortisolitasojen korjaamisesta antaa ymmärtää, että ihmisellä olisi jokin yksittäinen hormonaalinen vika, jonka valmentaja pystyy tunnistamaan ja korjaamaan. Todellisuudessa ihmisen hormonitoiminta on monimutkainen kokonaisuus. Kortisoli toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun muassa:

• hermoston

• kilpirauhashormonien

• sukupuolihormonien

• immuunijärjestelmän

• energiatasapainon

kanssa. Siksi yksittäisen hormonin tarkasteleminen irrallaan kokonaisuudesta johtaa usein harhaan. Tämä ei ole myöskään millään tapaa eettistä markkinoida omia palvelujaan harhaanjohtavasti.

Mitä hyvä valmennus oikeastaan tekee?

Hyvä valmennus ei lupaa korjata kortisolitasoja. Hyvä valmennus auttaa rakentamaan arjen, jossa elimistöllä on paremmat edellytykset toimia normaalisti. Se voi tarkoittaa parempaa unta, järkevämpää harjoittelua, riittävää ravitsemusta, toimivia palautumiskeinoja ja realistisempaa kuormituksen hallintaa. Nämä muutokset voivat näkyä myös stressijärjestelmän toiminnassa.

Kyse ei ole yhden hormonin korjaamisesta, vaan kyse on ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Yhteenveto

Kortisoli ei ole vihollinen, eikä korkea kortisoli automaattisesti tarkoita ongelmaa. Kyseessä on elintärkeä hormoni, jonka tehtävänä on auttaa elimistöä selviytymään arjen vaatimuksista. Elämäntapamuutokset voivat vaikuttaa stressijärjestelmän toimintaan, mutta vaikutukset syntyvät kokonaisuudesta, eivät yksittäisen hormonin "korjaamisesta". Siksi kannattaa suhtautua kriittisesti valmennuksiin, jotka lupaavat tasapainottaa hormonit tai korjata kortisolitasot. Useimmiten tehokkain ratkaisu ei ole hormonien korjaaminen, vaan unen, liikunnan, ravitsemuksen ja palautumisen perusasioiden kehittäminen.

---

Kiinnostaako kokonaisvaltainen hyvinvointi ja valmennus? Nyt sinulla on mahdollisuus opiskella PT:ksi näyttöön perustuvassa mutta ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioon ottavassa IntensivePT:n koulutuksessamme.